Marko Pikkumäki ja Jyri Niemelä,  PTPH15

Massan sakeuden määritys

Tämän työn tarkoituksena oli määrittää massan sakeus.

Työssä tarvittavat välineet:

-massaa  (50g ja tämä ei ollut täysin kuivaa

-vettä

-ämpäri + kannu

-dekkoja

-lämpökaappi

-vaaka

-suodatinpaperi  ( 0,795g)

-buchner suppilo

-imuletku- ja pullo

Työn suoritus:

Ensimmäiseksi punnitsimme massaa 50g kannuun ja lisäsimme siihen vettä kunnes paino oli noin 500grammaa.

  

Tämän jälkeen kaadoimme 10%:n massan ämpäriin ja lisäsimme siihen vielä 4,5 litraa vettä.

Sekoitimme massan hyvin ja otimme siitä viisi 200ml:n näytettä, koko ajan sekoittaen.

       

Kaadoimme tämän jälkeen näytteet kannuun ja punnitsimme sen, vaaka näytti 991,9 g.

Seuraavaksi suodatimme näytteen imulla Buchner-suppilon avulla.

     

Suodatuksen jälkeen massa siirrettiin kuivumaan kuivauskaappiin, kuivattamisen jälkeen lasketaan sakeuden arvo kaavalla:

 Cs = (K-D)/C*(B1/B2))*100%

Jossa K on kakun paino, D = Suodatinpaperin paino, C = Vesi + massan paino, B1 = perusnäytteen paino, B2 = laimennettu näyte.

Cs = ( xxx g - 0,795 g) / 991,9 g * (500/5000)) * 100% =  xxx%

Eli sakeus on xxxx%

Massan jauhatus ja SR- luvun määritys

Massan jauhatus ja SR- luvun määritys

Tämän työn tarkoitus oli jauhattaa massaa Valley-Hollanterilla ja määrittää sen SR-luku (Schopper-Riegler-luku) eri jauhatusaikojen kuluttua.

SR- luku ilmaisee massansuotautumisnopeutta ja massan SR-luku muodostuu sitä suuremmaksi mitä nopeammin suotautuminen hidastuu viiralle kertyvän kuitukakun vaikutuksesta.

Aloitimme työn punnitsemalla 360g kuivaa massaa, jota ensin liuotettiin noin viiteen litraan vettä, seuraavaksi se kaadettiin Hollanteriin ja lisättiin vielä 18 litraa vettä, jolloin kokonaistilavuus oli 23 litraa.

Massat Hollanterissa

Seuraavaksi suojalevyt paikalleen ja annettiin massan pyöriä laitteessa ilman vastapainoa 30minuuttia.

Tämän jälkeen jatkoimme jauhatusta vastapainon (5,5kg) ollessa paikallaan, ja otimme massasta 1,25 litran näytteet 5, 15, 30 ja 45 minuutin kuluttua. (konetta ei sammutettu näytteen oton ajaksi).

Jauhatus käynnissä

SR-luvun mittausta

Taulukko SR-luvuista:

Näyte	SR-luku
5 min	70
15 min	75
30 min	82
60 min	93

Ensimmäinen näyte SR-luku 70

Viimeinen näyte SR-luku 93

SR-luku kasvoi jauhatusajan mukaan.

Sellun keitto

Siemens PCS7 automaatio ohjelmisto

Ensimmäiseksi tutustuimme turvallisuusohjeisiin, sekä tarkastimme ohjaamosta venttiilien asennot, sen jälkeen kävimme vielä tarkistamassa keittolaitteiston ja suoritimme tarvittavat säädöt.

hakesilppua

hakesuppilo

Seuraavaksi täytimme keittimessä olevan hakesuppilon ja lisäsimme 2,7 litraa valkolipeää ja lisäksi vettä niin, että hakesilppu peittyi. Tämän jälkeen puhdistimme kannen ja tiivisteet ja suljimme sen.

valkolipeää tarvittiin 2,7l

hakesuppilo täytettynä

 

Avasimme jäähdytysvesiventtiilin valmiiksi ja

tarkastimme vielä uudelleen venttiilien asetukset ja aloimme nostamaan lämpötilaa, sekä valvomaan laitteistoa ohjaamosta käsin.

rikkivety mittari

sellunkeitto laitteisto

keittovaiheen valvontaa/ säätelyä.

Keittimen lämpötila nostettiin ensin täydellä teholla 70 asteeseen ja sen jälkeen aste/minuutti vauhdilla, kunnes keittolämpötila oli saavutettu ( 168-170c ).

Tämä vaihe meni manuaalisäätämisellä ja keittolämpötilan saavuttamisen jälkeen siirryimme automaatti asetuksiin.

Varsinainen keittovaihe kesti 2h 45min, jonka aikana tarkkailimme lämpötilan pysymistä keittolämpötilassa, kattilan painetta ja veden virtausta.

Keittovaiheen päätyttyä aloitimme laitteiston alasajon, laitoimme lämmönsäätimen nollille sammutimme pumpun ja suoritimme kaasauksen eli laskimme kattilan paineen vähitellen noin 10% kerrallaan kunnes paine oli 0,6 baria.

Seuraava vaihe oli ottaa syntyneet mustalipeät talteen kanisteriin  näytteenotto venttiilin kautta

Tämän jälkeen aukaisimme keittimen tyhjennysventtiilin, joka laskee keittimestä nesteet ulos. Sitten suoritimme pesuohjelman. Kun keitin oli tyhjentynyt pesuvedestä, niin aukaisimme hakesuppilon kannen ja tyhensimme massan ritilälaatikkoon. Huuhtelimme massan vedellä ja puristimme siitä ylimääräisen veden pois.

valmista massaa

Massan valkaisu

Massan valkaisu

Tekijät: Jyri Niemelä ja Marko Pikkumäki

Tehtävän tarkoituksena oli valkaista kuivaa massaa.

Tarvittavat välineet ja reagenssit

• kuivaa massaa
• natriumhypokloriitti
• natriumhydroksidi
• vetyperoksidi
• ionivaihdettu vesi
• dekkoja / erlenmeyereitä
• mittapullo
• huhmare
• punnitusalustoja
• lämpölevy
• lämpömittari
• imusuodatusvälineet
• pH-mittari

Aloitimme työn punnitsemalla 5 grammaa massaa. Hajoitimme massan sekoittimessa veden avulla.

Hypokloriittivaihe

Laitoimme hienonnetun massan erlenmeyeriin ja lisäsimme sinne 100ml ionivaihdettua vettä sekä 80 ml natriumhypokloriittia (NaClO). Sekoitimme seoksen ja lämmitimme sen lämpölevyllä 40 °C asteeseen ja annoimme hypokloriitin vaikuttaa 45 minuuttia välillä liuosta sekoittaen. Tämän jälkeen suodatimme liuoksen Büchner-suppilossa ja pesimme massan ionivaihdetulla vedellä.

Natriumhypokloriitin lämmittelyä

ensimmäinen suodatus ja pesu

Alkalointivaihe

Pesty massa siirrettiin erlenmeyeriin ja se käsiteltiin samalla tavalla kuin edellä, mutta natriumhypokloriitin sijasta käytimme 100ml 4% NaOH:ia. Lämmitimme liuoksen 60 °C:n ja annoimme NaOH:in vaikuttaa 60 minuuttia välillä sekoitellen. Sitten pesimme massan.

NaOH 4% lämmittelyä

toinen suodatus ja pesu

 

Vetyperoksidivaihe

Ja taas pesty massa erlenmeyeriin ja käsittely samalla tavalla kuin edellä mutta tällä kertaa NaOH:in tilalla oli  50 ml 30 % 
vetyperoksidiliuosta (H2O2). Annoimme vetyperoksidin vaikuttaa 45 minuuttia 25 °C:n lämpötilassa. Massan suodatus ja pesu vielä tähän.

vetyperoksidia

kolmas suodatus ja pesu

 

Lopuksi mittasimme pesuveden pH:n paperilla ja pH-arvo oli noin 5-6.

Lopputulokseen olemme tyytyväisiä. Massa oli valkoista.

alkuperäistä ja valkaisemaamme massaa