7.12.2015
OPINPOLKU 3.
Malmikiven murskaus, seulonta ja jauhatus ja malmin rautapitoisuuden määritys
Tehnyt Marko Pikkumäki ja Leo Pelkonen
Työn tarkoitus:
Tässä opinpolussa harjoitellaan yksikköprosesseja murskaus, jauhatus ,seulonta sekä liuotus, saostus ja suodatus.
Murskaus:
Murskauksella tarkoitetaan karkean louhitun malmin tai muun karkean aineksen hienontamista yhdessä tai useammassa peräkkäisessä käsittelyvaiheessa puristusta tai iskua käyttäen tuotteeksi, joka sopii raekooltaan tavanomaisiin jauhatuslaitteisiin syötettäväksi.
Tyypillisiä murskauslaitteita ovat: Leuka-, kartio-, valssi- ja iskumurskain
Tyypillisiä murskauslaitteita ovat: Leuka-, kartio-, valssi- ja iskumurskain
Jauhatus:
Jauhattamalla hienonnetaan murskattua, mutta edelleen karkeaa ainesta pienemmäksi.
Jauhattamiseen käytetään usein tanko- tai kuulamyllyä.
Seulonta:
Seulomalla säännöstellään murskatun tai murskattavan aineen karkeutta. Seulontaa käytetään myös eroteltaessa karkeusasteeltaan erilaisia tuotteita murskeista tai jauheista.
Seulonta suoritetaan säleiköllä, epäkeskotäryseulalla tai magneettisella täryseulalla.
Liuotus:
Liuottamisella tarkoitetaan jonkin aineen sekoittamista liuottimeen eli aineeseen johon liukeneminen tapahtuu.
Saostus:
Kun kahta eri liuosta sekoitetaan keskenään saattaa muodostua liukenematonta ainesta. Muodostunut kiinteä aines esiintyy liuoksessa saostumana tai samennuksena. Saostumaa muodostuu mikäli ionitulo on suurempi kuin liukoisuustulo. Ionitulon ollessa yhtäsuuri kuin liukoisuustulo on kyseessä kylläinen liuos. Ionitulon ollessa pienempi kuin liukoisuustulo niin saostumaa ei muodostu.
Suodatus:
Suodattaminen on menetelmä, jonka avulla nesteestä tai kaasuista erotetaan niihin sekoittuneet kiinteät osaset.
Jauhattamalla hienonnetaan murskattua, mutta edelleen karkeaa ainesta pienemmäksi.
Jauhattamiseen käytetään usein tanko- tai kuulamyllyä.
Seulonta:
Seulomalla säännöstellään murskatun tai murskattavan aineen karkeutta. Seulontaa käytetään myös eroteltaessa karkeusasteeltaan erilaisia tuotteita murskeista tai jauheista.
Seulonta suoritetaan säleiköllä, epäkeskotäryseulalla tai magneettisella täryseulalla.
Liuotus:
Liuottamisella tarkoitetaan jonkin aineen sekoittamista liuottimeen eli aineeseen johon liukeneminen tapahtuu.
Saostus:
Kun kahta eri liuosta sekoitetaan keskenään saattaa muodostua liukenematonta ainesta. Muodostunut kiinteä aines esiintyy liuoksessa saostumana tai samennuksena. Saostumaa muodostuu mikäli ionitulo on suurempi kuin liukoisuustulo. Ionitulon ollessa yhtäsuuri kuin liukoisuustulo on kyseessä kylläinen liuos. Ionitulon ollessa pienempi kuin liukoisuustulo niin saostumaa ei muodostu.
Suodatus:
Suodattaminen on menetelmä, jonka avulla nesteestä tai kaasuista erotetaan niihin sekoittuneet kiinteät osaset.
Tarvittavat välineet ja reagenssit:
Välineet
Leukamurskain
Seulontalaitteisto
Kuulamylly + kuulat
työntömitta
Dekantterilaseja
Mittapulloja
Mittapipettejä
Suodatinpaperia
Suppiloita
Alumiinifoliota
Analyysivaaka
Keittolevy
Lasisauva
Pumpetti
Reagenssit:
Typpihappoa
Suolahappoa
Ammoniumasetaattia
EDTA liuosta (etyleenidiamiinitetraetikkahappo)
Murskaus
Malmikivi painoi 686.7 g
Esimurskasimme malmikiven lekalla ja taltalla noin 2 cm kokoisiksi palasiksi.
Tämän jälkeen syötimme esimurskatun aineksen leukamurskaimen läpi viisi kertaa. Oletusarvot 5-1.
Tämän jälkeen syötimme esimurskatun aineksen leukamurskaimen läpi viisi kertaa. Oletusarvot 5-1.
Murskauksen jälkeen suurin kappale oli noin 7 mm.
Murskauksen jälkeen aloitimme seulonnan, punnitsimme jokaisen seulan + pohjan ja otimme painon ylös.
Seuraavaksi seuloimme murskatun aineksen, jonka jälkeen jauhatimme ainesta kuulamyllyssä kahdessa erässä. Jauhatusajat olivat 60 ja 90minuuttia.
Pidemmällä jauhatus ajalla tuli hienompaa jauhetta.
Pidemmällä jauhatus ajalla tuli hienompaa jauhetta.
Jauhetusta aineksesta punnittiin noin 2g hienoa malmijauhetta, jota liuotettiin kuningasveteen (typpi- ja suolahappoa) lämmittämällä sitä hiekkahauteessa noin 30 minuuttia.
Seuraavaksi valmistimme näytteet sekä omasta liuoksesta, että kuparipitoisuudeltaan tunnetusta liuoksista
Näytteet analysoitiin nurkkalabrassa spektrofotometrilla. Malmikivemme Cu- pitoisuus oli alhainen.(0,4%)
Mittaus tuloksia:
Murskauksen tuotteen seula-analyysi:
Näyte:
|
Malmikivi
|
pvm:
|
7.12.2015
|
punnitus (g)
|
686,7
|
seulonta-aika (min)
|
10 min
|
Seula
|
Seula-aukko
|
Seula ennen
|
Seula jälkeen
|
Seulalle jäänyt
|
Seulan läpäissyt
| |
No
|
mm
|
g
|
g
|
g
|
%
|
%
|
1
|
4
|
519,00
|
546,1
|
27,1
|
3,94
|
96,06
|
2
|
1
|
451,3
|
899,00
|
447,7
|
65,19
|
34,81
|
3
|
0,71
|
452,00
|
507,5
|
55,5
|
8,08
|
91,92
|
4
|
0,5
|
374,6
|
420,00
|
45,4
|
6,61
|
93,39
|
5
|
0,25
|
349,6
|
386,2
|
36,6
|
5,32
|
94,68
|
6
|
0,125
|
340,3
|
369,2
|
28,9
|
4,2
|
95,8
|
7
|
0,063
|
328,1
|
343,1
|
15,00
|
2,18
|
97,82
|
8
|
0,045
|
239,8
|
244,00
|
4,2
|
0,17
|
99,83
|
Pohja
|
0
|
438,4
|
449,1
|
10,7
|
1,55
|
98,45
|
Yhteensä
|
671,1
|
95,69
| ||||
Häviöt
|
15,6
|
80 % läpäisy
| |
Päiväys
|
7,12,2015
|
Analyysin tekijä:
|
LP ja MP
|
murskaussuhde 20/7 = 2,85
Murskatun malmikiven jauhatus
Työn suoritus
Jauhinkappaleiden V=12,21 cm3
Myllyn tilavuus V= 300,41 cm3
Halkaisija (mm)
|
18
|
Pituus (mm)
|
18
|
Lukumäärä (kpl)
|
4
|
Massa (g)
|
10,33 kpl
|
Täyttöaste (%)
|
4,06
|
Jauheen paino:110,4
Jauhatustulokset 60min / seulonta 10min
Jauhatusaika:
|
60
|
min
|
seula 10 min
| |
Seula-analyysi
| ||||
Koko
|
Ennen
|
Jälkeen
|
Seulalle jäänyt
| |
g
|
g
|
g
|
%
| |
0,25
|
349,6
|
413,59
|
63,99
|
57,96
|
0,125
|
340,3
|
368,08
|
27,78
|
25,1
|
0,063
|
328,1
|
341,4
|
13,3
|
12,04
|
0,045
|
239,8
|
242,11
|
2,31
|
2,09
|
0
|
438,4
|
441,28
|
2,88
|
2,6
|
Yht.
|
353,26
|
99,79
| ||
Jauheen paino:110,2
Jauhatustulokset 90min/ seulonta 10min
Jauhatusaika:
|
90
|
min
|
seula 10 min
| |
Seula-analyysi
| ||||
Koko
|
Ennen
|
Jälkeen
|
Seulalle jäänyt
| |
g
|
g
|
g
|
%
| |
0,25
|
349,6
|
400,8
|
51,2
|
46,46
|
0,125
|
340,3
|
372,68
|
32,38
|
29,38
|
0,063
|
328,1
|
349,14
|
21,04
|
19,09
|
0,045
|
239,8
|
242,07
|
2,27
|
2,05
|
0
|
438,4
|
442,77
|
4,37
|
3,96
|
Yht.
| ||||
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti